Eri ihmisillä erilainen stressikynnys
Kaikki eivät stressaa samalla tavalla: toisen stressikynnys on matalammalla kuin toisen, ja meitä stressaavat eri asiat.Myös reaktiot fyysiseen ja psyykkiseen stressitilanteeseen voivat olla erilaiset: Koeolosuhteissa on todettu, että kun koehenkilö palautti mieleen stressitilanteita, henkisen stressin mieleen palauttaminen nosti verenpainetta, fyysisen stressitilanteen muistaminen ei.
Nykytyö aiheuttaa monelle stressiä, toista stressaa työn puute. Mutta sairastuttaako stressi? Monien tutkimusten mukaan stressi lisää sairastumisherkkyyttä, ja stressi voi pahentaa taudinkulkua. Työstressi kaksinkertaistaa sydänsairauksien kuolemanvaaran.
Pitkäaikaisena stressi rasittaa kohtuuttomasti, väsymys painaa ja elämänilo katoaa.
Moni meistä kokee stressiä, kun ei täytä itse asettamiaan kohtuuttomia vaatimuksia. Tai toisten asettamia kohtuuttomia vaatimuksia.
Jokaisen kannattaa aika ajoin pysähtyä miettimään, mikä minusta on oikeasti tärkeätä tai tavoiteltavaa. Mitä asioita teen täyttääkseni jonkun odotukset? Kenen?
Kun joku asia tuntuu kurjalta, ihminen haluaa pyrkiä siitä irti. Minne? Olisiko joku myönteinen pyrkimys helpompi tavoite: Alan tehdä tätä mieluisaa ja minulle tärkeää asiaa enemmän. Vähennän sitä, mitä en pidä tärkeänä ja minkä tekeminen tuottaa kurjan olon.
Moni on oppinut myös katsomaan asioita kielteisessä valossa. Joskus voi olla hyväksi "kääntää vaihdetta" ja miettiä mikä nyt synkistää. Onko minun pakko ajatella sitä koko ajan? Entäpä jos päätänkin, että nyt jätän tämän ikävän asian mielestäni ja mietin valoisampaa asiaa?