Ensimmäinen viikkoni minuutissa – amatöörikuvaajan kokeiluja

Epämukavuusalueille voi mennä monella tapaa. Minä teen se nyt julkaisemalla ensimmäisen viikkoni minuutissa.

Miika esitteli täällä omassa blogissaan uuden videopäiväkirjaformaatin eli Viikko minuutissa -videon (tai alkuperäiskielellä Week in a Minute). Ajatus oli minusta niin hauska, että varastin sen oitis. Nyt pääsette katsomaan oman ensimmäisen tekeleeni ja lukemaan kokemuksiani.

Kännykkävideoiden kuvaaminen on melko helppoa ja hauskaa. Ja siinäkin lajissa harjoitus tekee mestarin. Olen monta kertaa miettinyt, että pitäisi kuvata niitä enemmän, ihan treenamisenkin vuoksi. Minivideoita kun on hauska jakaa somessa. Yleensä kuvaaminen kuitenkin jää aikomuksen tasolle. Viikko minuutissa -idea toimi hauskana kimmokkeena kuvata erilaisia pätkiä viikon varrelta.

Facebookista löytyy myös Week in a Minute -ryhmä, jonne voi ladata omat viikkovideonsa ja katsella muiden tuotoksia. On hauskaa päästä kurkistamaan erilaisten ihmisten moninaisiin tunnelmiin.

Ryhmässä tosin voi omien ensitekeleiden kanssa tulla vähän semmoinen olo, että parantamisen varaa olisi vielä. Niin laitteistossa kuin kuvaajan taidoissakin. Mutta kukaanhan ei ole seppä syntyessään jne. Itse päätin siis rohkaista mieleni ja julkaista omani, vaikka se ei ehkä laadukkuudellaan loistakaan. Ehkä kerään ainakin sympatiapisteitä yrittämisestä.

Mielestäni hauskin, mutta myös työläin vaihe on videonpätkien kokoaminen ja editointi.  Ja haluan siis tehdä tämän isolla ruudulla pöytäkoneella, jonne videot puhelimestani ensin siirrän. Vaikka minulla on käytössäni riittävän helppo ja samalla omiin tarpeisiini tarpeeksi monipuolinen työkalu iMovie, vie editointi oman aikansa. Kuvattua materiaaliahan kertyy helposti paljon enemmän kuin minuutin verran. Se on toki hyvä asia, koska lopulliseen videoon halutaan ne parhaat palat. Materiaalin läpikäymiseen voi kuitenkin mennä aikaa, jos sitä on paljon. Ja kun lopputoksen on mahduttava minuuttiin, pitää myös päättä mitä jättää kokonaan pois. Tähän kohtaan sopiikin vanha kirjoittajien ohje: Kill your darlings! Ja tunnustan: jakamani videon pituus on 1:08. Lisäksi aikaa kuluu editointivaiheessa sopivien leikkausten ja liitosten tekemiseen ja klippien järjestyksen miettimiseen. Myös videoeditorin käyttäminen voi olla aluksi hidasta, ennen kuin sen toiminnot sujuvat rutiinilla.

Koska  tekijänoikeuksia ei tietenkään saa rikkoa, on kätevää, että iMoviesta saa myös julkaisuvapaita valmiita taustamusiikkeja ja muita äänitehosteita. Verkosta toki löytyy myös kaikenlaista Creative Commons -oikeuksilla varustettua materiaalia, jota siis on lupa julkaista tietyin ehdoin. Editorista suoraan löytyvien taustojen lisääminen on kuitenkin nopeampaa ja vaivattomampaa.

Editoinnin vaatima aika itse asiassa on syy siihen, että tästä ei ehkä tule itselleni viikottaista tapaa, vaan enemmänkin satunnainen harraste. Mutta hyvä niinkin. Pikku hiljaa varmasti onnistun tekemään hyviäkin pätkiä. Niin video- kuin valokuvaaminenkin on hauskaa ja aina onnistuneiden otosten myötä hyvin palkitsevaa. Lisäksi olen huomannut alkaneeni katsella ympäristöäni ihan eri vinkkelistä. Siis ilman kameraakin.

Jos videokuvaus on yhtään sinun juttusi, suosittelen kokeilemaan! Ja olemmehan me kaikki erilaisia, ehkä sinä kokoat ja editoit oman minuuttisi näppärästi suoraan kännykkällä alta aikayksikön.

Faktat

Jaa muille:
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *