Hyvästi stressiherkuttelu

Viime vuosi meni stressatessa. Töissä oli kiirettä ja vapaa-aika vilahti ohi huomaamatta. Kun töitä on kerralla kuukausiksi eikä vuosiksi, se pistää tuumaamaan tulevaisuutta. Olin myös paljon väsyneempi, koska aivot hurrasivat niin suurella teholla, ettei yöunista meinannut tulla mitään.

Olen tottunut kiireeseen ja olen kova tekemään töitä, mutta epävarmuus syö naista. Siinä sivussa nainen syö herkkuja, ja stressi näkyy vyötäröllä ja reisissä. Pääasia ei ole se miltä näyttää, vaan se miltä tuntuu. Kun lempimekko ei enää mene kiinni ja joutuu pukeutumaan vaihtoehtoiseen kolttuun, se vaikuttaa myös mielialaan. Onneksi asialle voi tehdä jotain, jos vaan saa itseään niskasta kiinni.

Otimme viime syksynä työkaverini kanssa tavaksi käydä kerran viikossa lenkillä töiden jälkeen. Kun aika ja päivä on sovittu, siitä ei kehtaa luistaa. Lisäksi lenkin jälkeen olo on energinen. Olen kiitollinen, että olen löytänyt lenkkikaveriksi sellaisen tyypin, jonka kanssa puhe pulppuaa tauotta. Tavakseni on tullut myös hyötyliikkua. Kun valitsee reitiksi kauniin polun, puiston, jokirannan tai kadun, ei askelien kertymistä edes ajattele. Samalla voi pysähtyä valokuvaamaan ja hengittelemään ulkoilmaa. Tosin liian usein töiden jälkeen tulee hypättyä bussiin, vaikka voisin kävellä kotiin reilun kahdeksan kilometrin matkan, tai edes puolet siitä.

Jotta mieleni olisi vuonna 2018 kirkkaampi ja jaksaisin paremmin, haluan myös irrottaa itseni sokerikoukusta. Vakaa aikomukseni on vähentää sokeristen herkkujen nauttimista. Tuskin koskaan pääsen täysin eroon irtokarkkiaddiktiostani, mutta ehkä karkkipäivä voisi auttaa. En halua niuhottaa itseni kanssa, mutta haluan vähän ravistella omaa päätäni asian suhteen. Juhlin sitä hetkeä, kun en sorru kahvihuoneen herkkuihin tai pystyn kävelemään karkkihyllyn ohi ilman, että tekee mieli pysähtyä. Onneksi perusruokavalioni on monipuolinen ja kasvispainotteinen, joten suurin asennemuutos täytyy tehdä herkuttelun suhteen. Tavoitteena on vielä joskus mahtua niihin rakkaisiin mekkoihin, jotka nyt odottavat stressikilojen sulamista vaatekaapissa.

Toivottavasti sinunkin vuotesi on alkanut rennosti ja iloisissa tunnelmissa. Minulla on ainakin kutina, että tästä vuodesta tulee hyvä. Teitkö lupauksia uudelle vuodelle? Meille hankittiin kotiin kaksi kahvakuulaa. Jospa niiden kanssa tulisi jumpattua iltaisin. Suklaapatukan sijaan kaupasta on lähtenyt mukaan pussi miniporkkanoita. Olen kolmatta viikkoa ilman herkkuja, eikä ole edes tehnyt tiukkaa – hyvä minä!

Susanna Manu

Faktat

Julkaistu:
Jaa muille:
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *