Kotona työskentelyn plussat ja miinukset

Kirjoitin aikaisemmassa jutussani Jason Friedin TED-puheen inspiroimana siitä, miten paras ympäristö työskennellä ei ole välttämättä perinteinen toimistotila. Suurin syy tähän on Friedin mukaan se, että toimistossa keskittymisen väliin tulevat asiat tekevät oikeanlaisen, keskeyttämättömän flow’n saavuttamisen usein vaikeaksi. Äkkiseltään voisi ajatella kotona työskentelemisen olevan ongelmalle looginen ratkaisu.

Onko asian laita kuitenkaan yksiselitteisesti näin?

Kotona työskentelyyn liittyy vahvoja mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin. Tästä syystä ei ole yllättävää, että aiheen ympäriltä löytyy myös runsain mitoin pinttyneitä uskomuksia. Verkkojulkaisu Mashable kirjoitti vastikään artikkelissaan kotona työskentelyyn liittyvistä myyteistä. Niitä vapaasti mukaillen päädyin listaamaan omia pohdintojani kotitoimiston plussista ja miinuksista.

Keskeytyksetön työnteko

On totta, että kotona työflow’ta eivät keskeytä työkaverit, palaverit tai töiden kannalta epäedulliseen aikaan osuvat yhteislounaat. Toisaalta kotona on vastaavasti erilaisia ärsykkeitä, jotka kannattaa pyrkiä pitämään pois mielestä, mikäli haluaa saavuttaa paremman keskittymisen tilan. Joitakin mainitakseni: kotiaskareet, maksamattomat laskut ja se kuuluisa jääkaappi. Myös se, asutko yksin vai muiden ihmisten kanssa vaikuttaa itsestäänselvästi lopputulokseen – kuten myös se, onko työtilasi keskellä olohuonetta vai pääsetkö tarvittaessa oman huoneen rauhaan.

Joustavat työajat

Myös tämä on kaksiteräinen miekka. Toisaalta on mukavaa, että kotona työskennellessä voi usein herätä hiukan myöhemmin kuin toimistolle lähtiessä, mutta kiinteän työajan puuttuminen aiheuttaa helposti myös käänteisen ongelman: kiireisimpinä jaksoina saattaa tuntua siltä, että et ole koskaan vapaalla, koska työ- ja lepopaikkasi ovat yksi ja sama asia. Toisin sanoen saattaa olla psykologisesti raskasta, mikäli et pysty kotona työskentelyn vapauksista huolimatta asettamaan itsellesi tiettyjä rutiineja duunin ja muun elämän välille. Työaikojen ”joustavuus” on myös myytti siinä mielessä, että se on lopulta enemmän kiinni alasta kuin työpaikkasi sijainnista. Graafinen suunnittelija voi usein valita tekevänsä työnsä vaikka keskellä yötä, siinä missä vaikkapa tiedottaja joutuu elämään muun maailman virka-aikojen asettamissa rajoissa.

Sosiaalinen kanssakäyminen

Toisten ihmisten läsnäolo ei ole tietysti työnteonkaan kannalta pelkästään huono asia. Jo yhteishengen ylläpitämisen kannalta lienee edullista, että samaan työyhteisöön kuuluvat ihmiset tapaavat toisensa edes silloin tällöin verkon ulkopuolella. Vaikka tekisit töitä freelancerinä, muuttuvat työnantajasi helposti ahdistavan ”kasvottomiksi”, mikäli et koskaan näe heitä. Toisaalta itse työskentely on monissa tapauksissa tehokkaampaa verkon yli, silloinkin kun kyse on ryhmäprojektista. Skypen ja muiden vastaavien työkalujen yli neuvotellessa ajankäyttö on helposti tehokkaampaa – toisaalta pitkällä tähtäimellä tekijöiden välinen vuorovaikutus saattaa kärsiä.

Teknologian hyödyntäminen

Monen työpaikan kohdalla teknologia on mahdollistanut työskentelyn käytännössä missä hyvänsä: kannettavan tietokoneen tai tabletin voi avata paikasta riippumatta, eikä nettiyhteyden löytyminenkään ole usein ongelma. Töiden tekeminen kotoa on usein kätevämpää kuin parhaassa tapauksessa tuntien käyttäminen väsyttäviin työmatkoihin. Miksi sitten pitäytyisimme vanhassa mallissa? Ongelma mobiilissa työnteossa on tutkija David Edward Tabachnickia mukaillen se, että teknologia luo tilanteen, jossa työt kirjaimellisesti seuraavat meitä kaikkialle. Kotitoimistossa tämä voi tyypillisimmillään tarkoittaa sitä, että työasemana toimivaa läppäriä tai mobiililaitetta tulee käytettyä ”työajan” loppumisen jälkeenkin nukkumaanmenoon saakka.

Yhteenvetona: töiden tekemisessä kotoa käsin on puolensa, mikäli pystyt luomaan itsellesi tarpeeksi häiriöttömän tilan ja myös tarvittaessa irtautumaan töistä mahdollisen ahdistuksen välttämiseksi. Useimpien, kuten allekirjoittaneen, tapauksessa paras ratkaisu löytyy varmasti jostakin toimistolla hääräämisen ja kotona työskentelyn välistä. Ja miksi kokeilujen pitäisi päättyä siihen – eri paikat inspiroivat eri tavoilla, joten voit hyvinkin huomata kirjoittavasi parhaat lehtiartikkelisi lempikahvilassasi tai saavasi parhaat brainstorm-ideasi puiston penkillä. Tärkeintä lienee lopulta se, ettei juutu tekemisissään vain yhteen tilaan.

Jaa muille:
Tilaa kirjoittajan syöte
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *