Nukkumatti ja Ottipotti

Kun en vielä ollut vastuullinen perheenisä-päihdevalistaja vaan villi ja vapaa päihdevalistaja, eivät vähän kosteammat illanvietot kaverien kanssa olleet aivan ennenkuulumattomia minunkaan elämässäni. Yleensä oli hauskaa: yksi ammatin hyviä puolia on, että sitä väkisinkin oppii juomaan niin ettei mitään kauhean typerää satu.

Hauskuus alkoi sitten tyypillisesti vähentyä iltamien loppua kohti. Kuulun niihin ihmisiin, joita alkoholi alkaa vähänkään reippaammin nautittuna väsyttää, ellen onnistu tarkasti taiteillen pitämään yllä juuri oikeanlaista nousuhumalaa. Ei niin, että alkaisin sammua, vaan yksinkertaisesti väsyttää. Vuoteeseen tuli yleensä painuttua ihan mieluusti eikä unta juuri odotella tarvinnut.

Sitten tuli aamuyö, eikä enää nukuttanutkaan. Kosteita iltoja seurasivat minulla aika lailla säännönmukaisesti unettomat aamuyöt sängyssä maatessa ja kiroillessa. Sain unen päästä kiinni hetkeksi taas ehkä aamun valjetessa, mutta seuraava päivä oli sitten aika kurja. Ei niinkään krapulan takia, vaan siksi etten ollut nukkunut riittävästi.

Kun ihminen nukahtaa, hän vaipuu varsin nopeasti hyvin syvään uneen, josta hän sitten taas nousee kohti ”pintaa”, kevyempään REM-uneen. Sama sykli toistuu useita kertoja yössä, ja yön kallistuessa lopuilleen REM-univaiheiden yhteydessä voi esiintyä myös jo lyhyitä heräämisiä.

Alkoholinkäyttö rikkoo tätä levon luonnollista rytmiä koko yön mitalta. Illalla viinakaapin kautta käyneen nukkujan alkuyö kuluu syvemmässä unessa kuin selvin päin, ja ensimmäinen REM-univaihe voi jäädä kokonaankin väliin. Loppuyöstä taas syvän unen määrä vähenee alkoholin seurauksena, ja heräilyn määrä lisääntyy. Tämän ihminen kokee unen laadun heikkenemisenä eikä tunne oloaan aamulla levänneeksi. Itseni kohdalla alkoholin vaikutukset uneen ovat ehkä keskimääräistä voimakkaammat, mutta muuten hyvin tyypilliset: alkoholinkäyttö tekee nukahtamisesta helpompaa, itse unesta huonompaa.

Ja jotta riesa olisi täydellinen, alkoholi on myös diureetti eli se lisää nesteen poistumista elimistöstä. Jos huono tuuri käy, rikkovat unirytmiä kaiken lisäksi siis myös ylimääräiset vessareissut.

Alkoholin vaikutukset uneen ilmenevät jo pienilläkin juomamäärillä, varsinkin jos harrastetaan yömyssyjä tai muuten juodaan juuri ennen nukkumaanmenoa. Yöleponsa voi siis pilata ilman ylenmääräistä juopotteluakin.

Omien elämäntapojen tarkastelun kannalta on kuitenkin merkittävää, että unihaittojen voimakkuus kuitenkin riippuu merkittävästi siitä, kuinka paljon alkoholia on juotu: tätä nykyä joskus harrastamani iltaviskit eivät vie minulta unia tuntikausiksi, toisin kuin huolellisempi kostuttelu aikoinaan. Myös alkoholinkäytön tiheydellä on merkitystä: jos runsas alkoholinkäyttö – vaikkapa näin alkavan pikkujoulukauden merkeissä – on enemmän poikkeus kuin sääntö, rajoittuvat myös vireyshaitat pitkälti seuraavaan päivään. Mutta jos taas alkoholi kuuluu päivään jokaiseen, alkaa väsymyskin helposti kasautua. Pienillä valinnoilla voimme siis jokainen vaikuttaa siihen, kuinka paljon päästämme monopolijuomat lepoamme häiritsemään.

Faktat

Julkaistu:
Jaa muille:
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *