Onnen eliksiiriä etsimässä

Muistan edelleen sen erään kauppareissun, kun edessäni näkyi komeat ja laadukkaat miesten kävelykengät. Beigeä nahkaa, sulavat kurvit ja tummennettu kärki. Jalassa ne tuntuivat ja näyttivät todella hyviltä, hengittäviltä ja eläimellisiltä. Olin varma, että käyttäisin niitä, kunhan vain saisin ne omakseni.

Ongelma: hintaa yli 150 euroa. Eihän opiskelijalla ole varaa.

Pääni sisällä ollut keskustelu päättyi epärationaaliseen jaa-äänien voittoon. Nopeasti nuo kengät kuitenkin unohtuivat kaapin pohjalle. Raha paloi iloisella liekillä.

Jos sinä saisit itsellesi niin paljon rahaa maailmassa kuin vain ikinä mahdollista, mitä tekisit? Luultavasti vastaat, että hankkisit itsellesi upean kodin, urheiluauton, kalliita harrastuksia ja matkustelisit paljon. Entäpä sen jälkeen? Ehkäpä keskittyisit ihmissuhteisiin, pitäisit lähimmäisistäsi ja itsestäsi huolta.

Vanhan kliseen mukaan raha ei tee onnelliseksi. Lottovoittajien huuma on hetkellistä. Oma linna ja urheiluautot tyydyttävät hetkellisen saamisen halumme. Sitten pitää tulla lisää.

Yhteiskunnassamme määritellään erilaisia asioita sairauksiksi. Uhkapelaaminen on mielen sairaus. Se liitetään peliaddiktioon. Mutta entä jos pelaa voitollista pokeria, onko se silloin sairas? Onko rahaa tyhjästä taikova pörssimeklari mieleltään sairas vai alansa kova ammattilainen?

Homo sapiens on addiktoituvaa sorttia. Koukutumme TV-sarjoihin, aamukahviin ja postimerkkien keräilyyn. Kaikkein kummastuttavin meitä yhdistävä keräilyharrastus on kuitenkin raha. Sitä ei ole kenelläkään kylliksi. Tämä ihmisen keksintö vaarantaa koko maapallon kantokyvyn ja lajimme olemassaolon.

Yksi rahan keskeisiä klikkejä on sen kytkös valtaan. Keskeinen rahan haalintaan liittyvä addiktio johtuu addiktiostamme valtaan. Raha tuo vapautta tehdä itseään koskevia päätöksiä ja vaikuttaa muihin.

Toisaalta on kyseenalaista, millaista tuo valta on. Uusi 50 000 euron Mersu tuskin tuo yhtään lisää valtaa. Sen sijaan vapaus valita itselleen kallein auto on eri asia. Ihmisen onnellisuus Mersun vuoksi muuttuu tuskin ratkaisevasti.

Itse haluan elää kohtuudella onnellista elämää, jossa voisin luottaa itseni ja lähimmäisteni pärjäämiseen. En käytä paljon aikaa linnoista ja urheiluautoista unelmointiin. Unelmoin tasa-arvoisesta Suomesta, jossa kaikki voisivat pärjätä.

Joskus kysyn itseltäni, mitä tekisin, kun olen saanut linnani ja tehnyt maailman ympäri matkani. Minulle suunnattoman tärkeitä asioita on ihmissuhteet, uuden tiedon selvittäminen, kirjoittaminen ja henkisestä hyvinvoinnistani huolehtiminen.

Loppujen lopuksi melko arkipäiväiset asiat tekevät meistä onnellisia. Raha tuo parhaimmillaan luottamusta tulevaan ja turvallisuutta. Pitäisi vain ymmärtää, milloin addiktio muuttuu sairaudeksi.

Julkaistu:
Jaa muille:
Tilaa kirjoittajan syöte
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • Ehkä se on silleen, että elämän tarkoitus on elämä itse, ja yhteiskunta sekä raha luo rungon elämälle ja ihmisen luomiselle. Eli kaupungit, työpaikat ja niihin liitoksissa olevat vaihdon välineet ja materia on runko jonka ympärille luovat tapahtumat joita ohjaa ihmisten valinnat rakentuvat. And thats how its supposed to be, että voimme kokea itsemme.
    Rahan aiheuttama ahdistus ja muu ”negatiivinen” taas tulee varmastikkin siitä, ettei pääse etenemään rahanpuutteen takia, tai kokee jäävänsä tuon ringin ulkopuolelle lähes kokonaan tai osittain vaikka tahtoisi olla osa sitä. Vähän samalla tavalla kuin että ihminen tahtoisi seikkailla vuoristossa niin siltä puuttuu jalat millä kävellä, niin betonikaupungissa sama efekti on rahalla, eli puuttuu yhteiskunnan rakenteisiin liitoksissa olevat ”jalat” joilla painella menemään. :]
    Sitten vielä lisäksi ”liike ja muutos on elämää”.. Tämä varmaan kiinnittyy myös materiaan, jonka johdosta raha joka jämähtää paikalleen, saattaa olla vähänkuin ”kuollutta”, ja supistaa elämän kokemista. Materian saaminen ja antaminenhan on kivaa.. ja rahan tarkoitus on vaihtaa omistajaa ja liikkua.. siksi se on luotu, ja se on osa elämää.
    Ja mitä tulee luonnon kuormittamiseen, niin kyllä siinä ihminen varmaan jää lopulta kakkoseksi jos se liian leveäksi alkaa. Kohtuus kaikessa, ja materian kierrätys kunniaan. =)
    Tossa nyt jotain ajatuksia, ehkä niistä on jotain hyötyä. Bless. :]

  • Kiitti ajatuksistasi ja pohdinnoistasi. Olen monestakin asiasta samaa mieltä. Se, että jo pohtii rahan luonnetta on varmasti enemmän kuin moni muu vaivautuu tekemään =)

    Rahan puute aiheuttaa nimenomaan sen ahdistuksen. Toisaalta ajattelen, että vähän ansaitsevat ovat kriittisempiä rahajärjestelmän suhteen. Eniten tienaavat eivät välttämättä havaitse kaikkia epäkohtia, koska järjestelmä hyödyttää heitä. Jos on kiinnostunut finanssijärjestelmästä, suosittelen esim tsekkaamaan eilisen Ulkolinjan Areenasta (http://areena.yle.fi/tv/2152775).