Pidä kehoosi yhteyttä

Makaan lattialla silmät suljettuina. Kuuntelen minua. Mielessäni piirrän kehoni ääriviivat. Tunnustelen jokaisen kehonosani erikseen. Aloitan varpaista ja etenen päälakeen. Huomaan, että yhteys kehooni pätkii niin alaselän kuin myös oikean käden kohdalla.

En tarkkaan tiedosta alaselän kaarta. Oikea käsi tuntuu kylmemmältä kuin vasen. Johtunee siitä, että keskellä nykyisen projektin pyörremyrskyä olen istunut tietokoneen ääressä aivan liikaa pidellen hiirtä oikeassa kädessäni. Tiedostan myös, että hengitykseni virtaa vain rintalastan puoliväliin. Tämä on selkeä stressin oire. Näin on ollut monesti aiemmin – toisinaan olen saanut stressin selätettyä nopeammin, toisinaan hitaammin.

Kehoni + mieleni = minä. Stressitilanteessa me kommunikoimme pelottavan huonosti. Kuulen kyllä, kuinka kehoni viestittää – ensin hennosti, sitten määrätietoisemmin ja lopulta karjuen. Kuulen, mutten kuuntele. Lopulta mitätöin ja ohitan kehoni lähettämät viestit. Käy siis samoin kuin toimimattoman parisuhteen loppusuoralla.

Stressitilasta poistumiseen on kohdallani ollut kolme tienviittaa: liikunta, musiikki ja aktiiviset rentoutusharjoitukset. Joskus olen valinnut niistä yhden, toisinaan kaikki.

Olen tehnyt vääriä valintoja. Joskus käy niin, että kerrasta oppii. Toisinaan taas hakkaa päätänsä tiiliseinään ja toivoo, että vaikutus olisi jokin muu kuin kipu. Eipä ole. Oma pääni on saanut useita iskuja seuraavasta stressinpoisto-ohjelmasta:

  1. Pakene stressiä: Käy juoksulenkillä staccatona tai kävele allegro tempo di marcia. Säilytä siis sama rytmi kuin kiireessä tietokonetta näppäillessäsi! Nauti suorituksesta, älä tekemisestä!
  2. Venyttele lenkin jälkeen allegrona, tehokkaasti ohjeiden mukaan: etu- ja takareidet, pohkeet, pakarat ja rintalihakset.
  3. Kuuntele niin lenkillä kuin venytellessä puhtia tarjoavaa rockia forte fortissimo.

Olen stressinpoistopolkua valitessani tehnyt ajoittain myös oikeita valintoja. Toivottavasti jatkossakin olisin viisaampi ja kuormittavissa elämäntilanteissa en juoksisi stressiä karkuun vaan muistaisin tietoisesti valita polun, jota ohjaavat:

  1. Kävely andante –  Kun keho nauttii, nauttii myös mieli.
  2. Rentoutus leggiero – Ole hidas. Ole läsnä itsellesi. Tunne hengitys. Viihdy.
  3. Venyttely, soave tranquillo –  Vähemmän on enemmän.

Illalla en avaa televisiota. Makaan lattialla silmät suljettuina. Kuuntelen minua.

Pieni musiikkisanasto:
allegro – nopeasti
andante – ”käyntivauhdilla” rauhallinen keskivertotempo
 forte fortissimo – erittäin voimakkaasti
leggiero – kevyesti
tempo di marcia – marssitempossa
staccato – lyhyesti ja terävästi
soave – pehmeästi, lempeästi
tranquillo – rauhallisesti

Julkaistu:
Jaa muille:
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *