Purnauskis kaikki kissojen ystävät!

Nojatuolin alta näkyy musta pää ja pitkät viiksikarvat violetilla kokolattiamatolla. Siskoni päättää käydä ottamassa valokuvan kissasta ja hetkessä lattialla on monta muutakin ihmistä ihastelemassa mustaa pikkukissaa. Piki nostaa päätään salamavalon välähtäessä ja miettii hetken jaksaisiko nousta ylös, mutta kissamainen laiskuus vie voiton.

Suomen ensimmäinen kissakahvila Purnauskis avattiin Tampereelle marraskuun alussa. Kävimme siskoni kanssa tutustumassa kissojen kotiin, jossa on kahdeksan kissaa ja heidän henkilökuntansa. Kahvila on siis kissojen koti ja me asiakkaat olemme kissojen vieraina. Kahvilaan on viiden euron pääsymaksu ja pöytävaraus on suositeltavaa. Takit ja kengät jätetään eteiseen ja halutessaan voi vetää villasukat jalkaan. Tunnelma on ihanan yhteisöllinen, vieraat ihmiset juttelevat keskenään (siis marraskuisessa Suomessa) ja ihastelevat kissojen touhua. Ulkomaalaisia asiakkaita on useampia ja ihmiset istuvat isoissa pöytäkunnissa omien pöytien sijaan. Kahvilassa on pöytiintarjoilu käytännön syistä ja kissacappuccinoni maistuu mainiolle. Kahvilan sisustus on kissamainen, väritykseltään hieman mystinen ja asiaankuuluvasti huonekaluillakin on tassut.

Micu on komean pörheä kaveri, jolla on hieman pomon elkeitä. Paksu häntä vilahtelee milloin missäkin, kunnes lopulta päätyy isäntänsä kanssa korkealle kissapuulle nukkumaan. Häntä vispaa vielä pitkään, vaikka näennäisesti kissa jo nukkuukin. Evo on isosilmäinen ihanuus, jolla on lehmän kärsivällisyys. Tullessa Evo nukkuu nojatuolissa vähääkään häiriintymättä rapsutuksista, silityksistä ja ihmisten keskusteluista. Tuolin ympärillä on vaihtelevasti porukkaa taaperosta ikäihmiseen rapsutuksia antamassa. Loppuvierailun aikana Evo on vaihtanut nukkumistuolia ja pötköttää yhtä seesteisen näköisenä kuin tullessamme.

Kolme nuorempaa kissaa heräilevät uniltaan pikku hiljaa ja pajunoksa tuntuu olevan se kaikkein mieluisin lelu. Siskoni pyörittää pajunoksaa ja hetkessä Lumi, Piki ja Viiru juoksevat pajunoksan perässä. Viirulla tassut ihan sutii matolla, kun vauhti on niin kova. Pieni lapsi lähtee pajunoksan kanssa kiertämään kahvilaa ympäri ja Lumi seuraa perässä. Pienen lapsen ja kissan yhteistä riemua on hellyttävää katsella.

Kissat yhdistävät ihmisiä. Ne saavat meidät lepertelemään ja leikkimään kanssaan lapsen lailla. Unohdamme hetkeksi olla asiallisen tylsiä aikuisia. Maailman murheet unohtuvat ja olo on puhtaan onnellinen. Kahvilan henkilökunta on ilossa mukana ja jo pois lähtiessä alkaa miettiä uutta pöytävarausta ja sitä, kenet kaikki sinne täytyy saada mukaan. Purnauskis on kissaihmisen taivas pimeän joulunalusajan keskellä. Pois lähtiessä kehräisin itsekin, jos osaisin.

Jaa muille:
Tilaa kirjoittajan syöte
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *