Ruoka on uusi uskontomme

Suomi on nykyisin perin sekularisoitunut maa. Ennen elintilasta kilpailivat erilaiset uskonnot. Niiltä jääneen tyhjiön ovat täyttäneet karppaajat, kasvissyöjät, vegaanit ja sekasyöjät. Ei sovi unohtaa myöskään porkkana- ja riisikakkudieettejä.

Ruuasta on tullut uskontomme. Siitä on poskettoman paljon tietoa netissä. Kaikilla on omat ruokavalionsa, joita he seuraavat uskonnollisella hartaudella. Väärät kulttijohtajat levittävät suorastaan vahingollista tietoa. Karppaajan mielestä kaurakeksi tekee sinusta lihavan, ja terveysasiantuntijan analyysin mukaan pekoni aiheuttaa sydäninfarkteja.

Kuten onnistunut uskonto, oikea ruokavalio lupaa hyvän elämän.

Karppaus antaa kaikki lihalliset ilot ja tekee sinusta samalla hoikan ja haluttavan. Ravintosuositus lupaa pitkän elämän alemmalla syöpäriskillä, mikäli suostut elämään kohtuudella. Vegaani ihminen kuolee onnellisempana kiduttamatta eläimiä ja rasittamatta maapallon kantokykyä.

Kuvitellaanpa itsemme nyt 2 000 vuotta taaksepäin Rooman aikaan, jolloin mielikuvissamme uskonnot kilpailivat elintilasta ja profeettoja nousi tuon tuostakin. Elämme nykyisin aivan vastaavilla aatemarkkinoilla.

Mikä siis avuksi tälle jumalattomalle kansalle? Me tahdomme vastauksia!

Ruoka kattaa melko merkittävän osan elämästämme, mutta muuttujia on tolkuton määrä esimerkiksi puhuttaessa syövän aiheuttajista. Kysymys on vaikea, sillä ruuan vaikutuksia on vaikea tutkia.

Monet meistä pitävät mukavista vastauksista, jotka sopivat nautinnolliseen tapaamme kuluttaa ruokaa. Karppaus nosti kovien rasvojen ja lihan kulutusta merkittävästi. Vajaa vuosi sitten julkaistu Pohjoismainen ruokasuositus vaikutti tuskin mitenkään merkittävästi tilastoihin.

Karppausta puolustava ravintotutkija on yksi kymmenestä tuhannesta. Silti hän saa yhtä paljon palstatilaa lööpeissä kuin THL:n pitkän linjan tutkijajoukko. Pelkästään iltapäivälehtiä lukemalla voi saada vinoutuneen kuvan siitä, miltä virallinen ruokatotuus tällä hetkellä näyttää.

Pohjoismainen ruokasuositus on mielestäni paras tällä hetkellä saatavilla oleva ohjenuora. Sitä puolustavat iso otanta, pitkän linjan tutkimustyö ja tutkijajoukon suhteellinen yksimielisyys kasvisten, marjojen ja kuitujen tärkeydestä.

Vaikka ruokasuositus ei olisikaan meille kaikille aivan optimaalisin vaihtoehto, se on luultavasti hyvä yleisohje elämään. Omalla elämällä kun ei haluaisi pelleillä, ja jotkut korjaavat ruokavaliotaan vasta, kun se on aivan liian myöhäistä.

Faktat

Julkaistu:
Jaa muille:
Tilaa kirjoittajan syöte
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *