Sarastusvalo huijaa aivot heräämään

Aamu on vielä pimeä. Ulkona pakkasta. Helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa nukkuu levollisesti 28-vuotias nuori mies. Peiton alla on omalakinen todellisuutensa. Sitä ei kosketa arjen velvoitteet, sovitut kokoukset tai työajat.

Todellisuuteen tekee särön soiva herätyskello. Se muistuttaa arjen kylmästä todellisuudesta. Napin painalluksella onneksi kylmän arjen saa häivytettyä kaukaiseksi muistoksi. Vielä kymmenen minuuttia voi muhia rauhassa peiton alla.

Etenkin talvisin on maailman vaikein asia päästä sängystä ylös. Ulkona on pimeää ja kylmää. Ei siis todellakaan nappaisi.

Nyt-liitteessä (onko se netissäkin liite?) professori pohti, että torkuttajilta puuttuu itsekuri.

”Varmasti torkuttajan muussakin elämässä näkyy, miten pitää kiinni vaikkapa aikatauluista tai erilaisista sopimuksista.”

Mutta kuten ravitsemustieteilijä Patrik Borg totesi Kauppalehdessä: itsekuri on lihas, joka väsyy. Sen sijaan, että syyllistetään yksilöä, laitetaan asiat oikeasti kuntoon. Jokaisen pitää löytää tapansa herätä.

Herätys kaikki aamutorkkuja!

Kirjoitin taannoin tänne blogikirjoituksen kännykän SleepCycle-ohjelmasta. Ohjelma piirtää hienoja visualisointeja unesi laadusta ja herättää silloin, kun käyttäjä on mahdollisimman lähellä valvetilaa. Pari ongelmaa on tullut sittemmin esille.

  1. Petikaverin pyöriminen laukaisee herätyksen, vaikka nukkuisit onnellisesti vauvan unta.
  2. Kun vauvan unesi keskeytyy, ohjelman saa torkulle kännykän ravistuksella. Siis ihan liian helposti.

Vanha kikka on viedä herätyskello kauemmaksi, jolloin on pakko nousta sammuttamaan se. Tässä tapauksessa se ei toimi, sillä kännykän on pakko olla sijauspatjan alla. Muuten ohjelma ei pysty havainnoimaan unesi vaiheita.

Oli aika kaivaa vanha Philipsin Wake-Up Light komerosta. Siinä valo voimistuu vähitellen 30 minuutin ajan. Valotehotaso on kirkasvalolamppuihin verrattuna minimaalinen 250 luxia. Mutta toisaalta valo on lämmin ja miellyttävä – kuin sälekaihtimien välistä kiipeilevä aamuauringon sarastus. Herätystä voi halutessaan vahvistaa herätysäänellä, mutta sen voi kytkeä myös päältä.

Olen huomannut, että Wake-Up Light on toimiva näin pimeänä vuodenaikana. Se on erinomainen tapa huijata aivojaan, että on valoisampaa kuin mitä oikeasti on. Pikkuhiljaa herääminen on myös paljon parempi vaihtoehto verrattuna joko liian lempeisiin tai liian ärsyttäviin herätysääniin verrattuna.

Jotkut ovat aamu- ja toiset iltaihmisiä. Hyvän yöunen lähtökohta on tietenkin se, että nukkuu kylliksi. Sen sijaan, että syyllistetään torkuttajia, kannattaa jokaisen aidosti pohtia, miten saa itsensä parhaiten ylös sängystä. Tunnista siis omat vahvuutesi ja heikkoutesi herääjänä. Minun valintani talvisin on sarastusvalo.

Faktat

Jaa muille:
Tilaa kirjoittajan syöte
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *