Se tuli punaisen kolmion takaa

”Jos sä otat yhden keskioluen tän kuurin aikana, sä oksennat”, ilmoitti työterveyden nuori lääkäri minulle tiukasti, lyötyään käteeni vähän hevimmän antibioottireseptin sitkeään tulehdukseen. Varoitus oli kiitettävän selvä: ei tehnyt mieli lähteä kokeilemaan, oliko lääkäri oikeassa. Aina ei alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista kuitenkaan tule puhuttua riittävästi.

Punaisen kolmion merkki lääkepaketin kyljessä on kaikille tuttu – näiden aineiden kanssa useimmat meistä osaavat olla tarkkana. Vaikka tiukkaan ottaen merkki varoittaa vain lääkkeen vaikutuksesta ajokykyyn, ovat monet tällaiset lääkkeet myös päihdyttäviä. Moni onkin oppinut yhdistämään punaisen kolmion sellaisiin lääkkeisiin, joiden kanssa alkoholia ei ole syytä käyttää.

Näiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kanssa varovaisuuteen onkin syytä: käyttö yhtä aikaa alkoholin kanssa voi pahimmillaan johtaa esimerkiksi hengityslamaan. Keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ovat esimerkiksi opioidikipulääkkeet ja uni- ja rauhoittavat lääkkeet.

Vähemmän yleisesti tunnettua vaikuttaa olevan sitten se, että myös monilla ”kolmiottomilla” lääkeaineilla on haitallisia yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa. Haitat eivät myöskään läheskään aina tarkoita ”pään sekoittamista”, vaan yhteisvaikutukset voivat ilmetä aivan muillakin tavoin kuin päihtymyksenä. Vaikkapa parasetamoli on maksalle vaarallinen yhdistettynä runsaaseen alkoholinkäyttöön.

Joissakin tapauksissa alkoholin ja lääkkeen yhteisvaikutus on nopea ja selkeä: näin olisi ollut työterveyslääkärini määräämän metronidatsolinkin kanssa, kun hauska ilta tuopin ääressä olisi johtanut nopeasti kapakan vessaan. Joskus taas ristivaikutukset voivat olla hyvinkin monimutkaisia alkoholin, lääkkeen ja hoidettavan perussairauden välillä. Alkoholi esimerkiksi vahvistaa eräiden verenpainelääkkeiden vaikutusta, jolloin verenpaine voikin laskea vaarallisen alas aiheuttaen huimausta ja kaatumisvaaran (sama muuten koskee myös potenssilääkkeitä). Toisaalta, pitkäaikainen alkoholinkäyttö pyrkii nostamaan verenpainetta, jolloin verenpainelääkkeen tarjoama apu heikkenee.

Varovaisuus alkoholinkäytön kanssa on järkevää myöskin vaikkapa silloin, kun reseptissä määrätään diabeteslääkkeitä, apua heinänuhaan tai alennusta kolesteroliin tai kun verta on tarpeen ohentaa varfariinilla. Riskilääkkeiden joukossa on runsaasti sellaisia lääkkeitä, joita aletaan tyypillisesti käyttää keski-iän kallistuessa lopuilleen tai eläkeiässä ja joita usein käytetään pitkiä aikoja. Alkoholin ja lääkkeiden ei-toivottujen yhteisvaikutusten kohtaamisen riski lisääntyykin iän karttuessa.

Lääkekuurin vuoksi ei silti kannata ryhtyä hysteeriseksi. Useimmissa tapauksissa järkevän alkoholinkäytön ja turvallisen lääkityksen yhdistäminen on mahdollista. Perusperiaatteena kannattaa pitää, että jos sinulle määrätään uusi lääke, sen yhteensopivuus alkoholin kanssa on hyvä tarkistaa oma-aloitteisesti – kaikki lääkärit eivät valitettavasti ole yhtä selkeäsanaisia kuin omani. Yleensä jo tuoteseloste kertoo paljon, tai sitten voi jutella farmaseutin kanssa. Näin turha huoli vähenee – ja toisaalta pystyy välttämään tarpeettomat riskit.

Ja jos alkoholista olisikin vähäksi aikaa luovuttava: onhan se mukavaa kun kerrankin on hyvä tekosyy, kun joku viihtymisestäsi huolestunut taas tenttaa mikset juo.

Lisätietoa alkoholista ja lääkkeistä löytyy vaikkapa EHYT ry:n aiheeseen liittyvästä oppaasta.

Julkaistu:
Jaa muille:
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *