Sinulla on puhelin, jotta voisit käyttää sitä

Facebook on kummallinen sivusto. Tässä päivänä muutamana se pääsi yllättämään jälleen: kun kirjauduin sisään, minua kehotettiin ”kiittämään kaveria videon avulla”. Ilmeisesti kyseessä on virtuaalinen tapa viettää yhdysvaltalaista Thanksgiving-juhlaa eli Kiitospäivää.

Ajatus on hauska, mutta jotain epäilyttävää siinä piilee. Kumman sinä valitsisit mieluummin: FB-aikajanallasi julkaistun tusinavideon vai kasvokkain lausutun kiitoksen? Ehkäpä pelkkä halauskin kävisi, jos ylenpalttinen kiitteleminen tuntuu liian amerikkalaiselta.

Videoiden lähettely sopii mainiosti Facebookin muuhun eetokseen. Vereni kiehuu joka kerta, kun katselen ystävieni aikajanoja heidän syntymäpäiviensä aikoihin: onnentoivotuksia satelee kymmeniltä puolitutuilta, mutta viesteistä puuttuu kaikki lämpö. Tylyimpiä ovat lakoniset toteamukset ”Onnee” ja ”HBD”, joiden jäljiltä en ainakaan itse tuntisi oloani kovin onnekkaaksi.

Tämä kaikki on ollut osa sosiaalisen median arkea jo pitkään. Nyt minusta on kuitenkin alkanut vaikuttaa siltä, että somesta tuttu välinpitämättömyys on vallannut yhä enemmän tilaa. Vaikka yhteydenpidon keinot ovat nykyään mitä moninaisimmat, tuntuu toisten ihmisten lähelle pääseminen entistä vaikeammalta.

Erityisen hyvin se havainnollistuu viestipalvelu WhatsAppissa: vaikka sovellus on kenties maailman kätevin viestintäkanava, siitä on vaikea saada kunnolla iloa irti. Harva jaksaa vastata saamiinsa viesteihin ajallaan, vaikka muutoin olisi jatkuvasti kännykässään kiinni. Erityisesti rehelliset ”mitä kuuluu” -tiedustelut hautautuvat järjestelmällisesti muiden kiireiden alle.

Valitettavasti välinpitämättömyys tarttuu. Hiljattain olen tajunnut, etten ole enää itsekään mikään viestittelyn maestro. Kuulumistenvaihtoviestit saattavat lojua puhelimessa viikon verran, ennen kuin muistan reagoida niihin. Se harmittaa ja nolottaa minua, sillä haluaisin olla mahdollisimman läsnä ystävieni elämässä. Siksi aion tästä lähtien ottaa puhelimen kauniiseen käteen ja skarpata.

Toinenkin missio minulla on: haluan, että mahdollisimman moni WhatsAppissa tai Facebookissa käymistäni keskusteluista päättyy konkreettiseen sopimukseen kasvokkain tapaamisesta. Naamatusten voi nimittäin tehdä vaikka mitä: hymyillä, halata tai katsella korneja Thanksgiving-videoita mukavasti kylki kyljessä.

Faktat

Julkaistu:
Jaa muille:
Tilaa kirjoittajan syöte
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *