Uni on ihmisen parasta aikaa

Pienten lasten unihäiriöt väsyttävät myös vanhempia ja esimerkiksi vauvoille onkin kehitetty unikouluja. Mutta pitäisikö kiireisen aikuisenkin mennä kertaamaan samoja oppeja?

Meille kaikille on varmasti tuttua se, miten päivä lähtee käyntiin ihan eri tavalla hyvin nukutun yön jälkeen kuin univelkaisena. Ja velathan on aina maksettava, eikä unta juuri voi varastoidakaan. Siksi olisikin tärkeää nukkua riittävästi joka yö. Tai edes useamman kerran viikossa.

Omalla kohdallani ongelmaksi on muodostunut se, että arkisin uni jää joka yö noin tunnin verran vajaaksi, vaikka menenkin nukkumaan suhteellisen aikaisin. Tämä johtuu siitä, että aamurutiinini vievät niin paljon aikaa, että töihin ehtiäkseni minun on herättävä jo ennen kukonlaulua. Perjantaina väsyttääkin sitten jo ihan tosissaan. Silti perjantai- ja lauantai-iltaisin haluan valvoa ”kun kerrankin saan”. Joskus jopa sinnittelen TV:n ääressä tai kirjan parissa puoli väkisin, vaikka silmäni eivät enää tahdo pysyä auki. Tämä tietenkin johtaa siihen, että nukun lauantai- ja sunnuntaiaamuisin pitkään kuitatakseni univajeeni. Tämä taas lyhentää vapaapäiviä alkupäästä ja lisää tarvetta niiden venyttämiseen illasta. Ja kierre on valmis!

Arki- ja viikonloppu-unien suuri vaihtelu myös sekoittaa rytmin. Sunnuntai-illalla on vaikea saada unen päästä kiinni ja viikko alkaa jo liian vähillä unilla. Tässä ei siis ole mitään järkeä. Vaikka en yleensä kärsikään uniongelmista, saan niitä aikaan omalla käytökselläni.

Eräs todellisista univaikeuksista toisinaan kärsivä ystäväni päivitti Facebookiin onnistuneen yön jälkeen, että ”uni on ihmisen parasta aikaa.” Tässä Nykäs-varioinnissa onkin vinha perä: uni on ainakin aivojen parasta aikaa. Se on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa, josta ei voi tinkiä loputtomiin. Vaikka aivot elpyvät unessa, ne ovat silti samaan aikaan hyvin aktiiviset. Uusin havainto aivojen yövuoron tehtävistä liittyy puhtaanapitoon. Aivosolujen välissä ja ympärillä on nestettä, johon kertyy hereillä ollessa kuona-aineita. Unessa solujen välitila alkaa suurentua ja aivojen nestekierto tehostuu. Aivot näin huuhtelevat itseään ja hankkiutuvat eroon haitallista aineista. Positiivista ”aivopesua” siis!

Miksi sitten on niin vaikeaa mennä ajoissa nukkumaan? Itselläni syy taitaa olla se, että iltaisin olisi aina kiva katsoa jokin hyvä TV-sarjan jakso tai elokuva tallentimelta loppuun tai lukea kesken olevaa kirjaa vielä vähän pidemmälle. Tuntuu siltä, että pitkän työpäivän, mahdollisen liikuntaharrastuksen ja muiden iltarutiinien jälkeen tälle täysin vapaalle ajalle ei vain jää riittävästi aikaa.

Toisaalta olisi kuitenkin mukavaa, kun viikonlopuista ei tarvitsisi lohkaista isoa osaa univelkojen makseluun. Vapaapäivät tuntuisivat varmasti pidemmiltä, kun ei nukkuisi puoleen päivään. Niin nautinnollista kuin se onkin. Jotain pitäisi siis tehdä.

Uuden vuoden lupausta miettiessäni tein eläintestin, jonka mukaan olen leijona: ”Suoriutuakseen vaativasta työstään, metsästyksestä, on leijonan levättävä paljon.” Lupaukseni olkoon siis nukkuminen. Aivopesulle ajoissa!

Testaa:

Mikä eläin olet?

Lue myös:

9 outoa faktaa unesta

Kokeile Cecilian vinkkejä parempaan uneen:

Nuku paremmin, elä kauemmin

Katso syventävää tietoa unesta:

Tutkimusprofessori Timo Partonen, THL: Uni terveyden tukena (kesto 37:16 min.)

Faktat

Jaa muille:
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *