Voisitko hyötyliikkua itsesi terveemmäksi?

Uutispalvelu Duodecim raportoi tammikuun puolivälin tienoilla uudesta kävelytutkimuksesta, joka huomioitiin kattavasti suomalaisessa mediassa. Tutkimuksessa seurattiin 300 000 eurooppalaisnaisen ja -miehen terveyttä 12 vuotta ja sen mukaan jo 20 minuutin päivittäinen kävely voi pidentää elinikää ja lisätä hyvinvointia. Useassakin tutkimuksesta kertovissa uutisjutussa kirjoitettiin kuolemanriskin vähentämisestä, joka on ilmaisuina hieman hullunkurinen, ikään kuin kuolemaa voisi kävellä pakoon – tiettyyn pisteeseen saakka.

Liian vähäinen liikunta on tutkimuksen mukaan jopa ylipainoa suurempi terveysriski. Vyötärönympärys ei kerro kaikkea ja fyysinen kunto ja terveyden tila ei aina näy päällepäin. Salli voi olla fyysisesti paremmassa kunnossa kuin Milla, vaikka Sallilla olisi 15 kiloa enemmän kannettavanaan. Pelkkään peilikuvaan tai vaa’an lukemaan ei kannata jumittua vaikka ajan henki onkin, että urheilu ei ole urheilua jos se ei ole jotain, mitä harrastetaan sitoutuneesti 5 kertaa viikossa suurella rahalla. Liikunta on liikuntaa myös ilman kunnianhimoisia kehitys- tai painonpudotustavoitteita ja jokainen askel on kotiin päin.

Uuden tutkimuksen tärkein viesti onkin mielestäni se, että liikunnan lisääminen vähensi ylipainoisten terveysriskejä riippumatta siitä, laskiko henkilön paino vai ei. Uskallan arvata, että monen terveen elämän aloitus lykkääntyy aina vain, koska terveyttä tulee mitanneeksi pelkästään pudotetuilla kiloilla. Jos pudotettavaa on paljon niin urakan mittavuus saattaa lamauttaa jo ennen lähtöviivaa.

Kyynikko lausahtaa tällaisten tutkimusten edessä, että elämän mittari ei ole sen pituus vaan laatu, mutta mielestäni terveyden ja laadun kytköstä ei käy kieltäminen. Tutkimuksen uutuusarvoa on myös helppo kovaan ääneen kyseenalaistaa, koska perusviesti on nykyihmiselle itsestäänselvyys: liiku enemmän ja voit fyysisesti paremmin. En tiedä teistä, mutta ainakin minä kaipaan näitä uutisia aika ajoin. Työmatkani on kävellen suuntaansa 20 minuuttia ja ensi kuusta lähtien 30 minuuttia ja olen luvannut itselleni kävellä päivittäin ainakin jommankumman suunnan. Ainakin minun mieltäni piristää ajatus, että kiireisillä viikoilla, jolloin urheilu joutuu leikkurin alle, voin ajatella, että jo pelkällä työmatkojeni kulkumuotovalinnalla on merkitystä.

Faktat

Julkaistu:
Jaa muille:
Tilaa kirjoittajan syöte
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *